Närästys

Närästys on yleinen vaiva. Voit vaikuttaa siihen elintavoilla.

Närästyksen oireet

Närästyksellä tarkoitetaan vatsan happaman sisällön nousemista ruokatorveen ja jopa suuhun saakka.
Oireina esiintyy rintalastan takaista polttoa ja karvaan veden nousemista suuhun. Tätä tapahtuu ajoittain suurimmalla osalla ihmisistä ja se on täysin normaalia. Jos oireita on useita kertoja viikossa ja ne rupeavat haittaamaan elämää, puhutaan refluksitaudista.

Närästyksen hoito

Ajoittainen närästys on vaaratonta eikä sitä tarvitse hoitaa lääkkein. Refluksitauti vaatii yleensä lääkehoitoa. Apteekista voi ostaa reseptivapaita happosalpaajia eli PPI-lääkkeitä.

Lievien oireiden hoito

Närästystä pahentaa ylipaino, kumara- tai makuuasento, runsaat rasvaiset ateriat, alkoholi, tupakka ja kahvi. Runsaan illallisen jälkeen nautittu kahvi, konjakki ja sikari aiheuttavat melko suurella todennäköisyydellä seuraavana yönä närästystä. Närästysoireita tulisikin ensisijaisesti hoitaa elintapoja muuttamalla. Jos se tuntuu hankalalta, ilman reseptiä apteekista saatavat happosalpaajat antavat nopean ja tehokkaan avun oireisiin (esim. esomepratsoli 20 mg 1-2 tablettia päivässä).

Vaikeiden oireiden hoito

Refluksitautia voi esiintyä vaikka elintavat olisivat kunnossa. Syynä on silloin usein ruokatorven alaosan väljyys. Jos oireet ovat vaikeat, suoritetaan ruokatorven ja vatsalaukun tähystys. Mikäli ruokatorvi on tulehtunut ja rikkonainen, vaatii se vähintään 2 kuukauden happosalpaajalääkityksen. Joskus lääkitystarve jatkuu vuosien ajan joko jatkuvana, kuureina tai tarvittaessa otettuna. Pitkäaikainen happosalpaajalääkitys heikentää monien vitamiinien ja esim. raudan imeytymistä ravinnosta. Hankalissa refluksitautitapauksissa voidaan tapauskohtaisesti harkita leikkausta, jossa ruokatorven alaosaa kiristetään.