Verenpainetaudin hoitaminen on tärkeää

Seuraathan verenpaineitasi säännöllisesti

Verenpaineella (RR) tarkoitetaan suurissa valtimoissa vallitsevaa painetta. Se syntyy sydämen pumpatessa verta valtimoihin. Rasituksessa ja jännittyneenä verenpaine on yleensä hetkellisesti koholla, eikä se ole vaarallista, vaan pikemminkin luonnollista. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine kuitenkin kuormittaa valtimoita, sydäntä ja munuaisia. Tällöin voidaan puhua myös verenpainetaudista tai hypertensiosta.

Noin 2 miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan kohonnut verenpaine. Kohonnut verenpaine lisää merkittävästi verenkiertosairauksien, kuten sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin, aivoinfarktin ja aivoverenvuodon riskiä. Kohonnut verenpaine altistaa muistisairauksille ja lisää rytmihäiriöiden, kuten eteisvärinän riskiä. Valtimosairauksien kokonaisriskiin vaikuttavat myös muut tekijät, kuten tupakointi, ylipaino, sukurasite ja koholla oleva kolesteroli tai verensokeri.

Verenpaineen kohollaolo ei yleensä tunnu voinnissa mitenkään erityiseltä. Tämän vuoksi oma verenpainetaso on hyvä tarkistaa kotimittauksin ainakin muutaman vuoden välein. Jos verenpaine on ollut aiemmin koholla, tarkistus kannattaa tehdä esimerkiksi vuosittain. Verenpaineen mittauksissa suositaan ensisijaisesti kotona rauhallisessa tilanteessa tehtäviä mittauksia vastaanotoilla tapahtuvien mittausten sijaan. Vastaanotolla painetaso on jännittämisestä johtuen usein normaalia korkeampi ja lisäksi yksittäinen arvo ei kerro koko totuutta. Säännöllinen kotimittaus kertoo luotettavimmin lepotilassa vallitsevan verenpaineen.

Verenpainemittareita myydään apteekeissa sekä päivittäistavarakaupoissa. Varmista, että verenpainemittarisi on kliinisin ja teknisin testein hyväksytty eli löytyy tämän linkin listalta. Mittariksi tulee hankkia ensisijaisesti olkavarresta verenpaineen mittaava laite.  Jos sinulla on paksu olkavarsi ja vaikeuksia löytää riittävän isoa mansettia, neuvottele rannemittarin käytöstä sairaanhoitajasi tai lääkärisi kanssa. Verenpainemittari tulee kalibroida pakkauksen ohjeistamalla tavalla muutaman vuoden välein. Tee 4-7 vuorokauden verenpaineen seurantajakso ja noudata verenpaineen seurantakaavakkeen ”Verenpaineen kotimittausohje” mittausohjeita. Jos sinulla on jo verenpainelääkitys käytössä, huomio erityisesti, että teet aamumittaukset ennen lääkkeiden ottoa. Tällä halutaan varmistua, että käyttämäsi lääkityksen teho riittää koko vuorokauden ympäri.

Verenpainetavoitteet

Kotimittauksissa perusterveen ihmisen tavoiteltava verenpainetaso on alle 135/85 mmHg. Molemmat mitatut paineet, systolinen (”yläpaine”) ja diastolinen (”alapaine”), merkitsevät ja kummankin tulisi olla tavoitearvon alapuolella. Tasoa matalammasta verenpaineesta ei ole todettu olevan mitään haittaa elimistölle, vaan esimerkiksi verenpaine 120/80 mmHg on suorastaan ihanteellinen. Joskus hyvin matala verenpaine voi kuitenkin tehdä epämiellyttävää huimausta ylösnoustessa. Jos sinulla on todettu jokin verenkiertosairaus, kuten sepelvaltimotauti, sairastettu aivoverenkiertohäiriö, jalkojen valtimosairaus tai jokin verenpaineen aiheuttama muu liitännäissairaus, pyritään verenpaineen suhteen yleissuositusta matalampiin arvoihin, pääsääntöisesti alle 125/75 mmHg. Diabeetikoilla pyritään yleensä alle 135/75 mmHg verenpainearvoihin. Sinulle on voitu määrittää myös yksilöllisesti matalampi tai korkeampi tavoitetaso.

Yli 75-vuotiaan verenpaine

Iäkkäämmillä henkilöillä huimausriskin lisääntyessä ja kaatumisten ehkäisyn ollessa ensisijaisen tärkeää edellä mainituista tavoitteista kannattaa usein tinkiä. Ratkaisevaa on potilaan yleiskunto ja se, esiintyykö huimausta. Pääsääntönä voidaan ajatella, että useita perussairauksia sairastavalla yli 80-vuotiaalla verenpainetavoite on kotimittauksissa alle 140/85 mmHg. Yli 75-vuotiaan ja henkilön, jolla on huimausta ylösnoustessa, kannattaa mitata verenpainetta muutamaan otteeseen myös seisten heti ylösnousun jälkeen. Jos huimaus on häiritsevää tai verenpaine laskee huomattavasti seisten, kannattaa pohtia yhdessä lääkärin kanssa, tulisiko mahdollista verenpainelääkitystä keventää tai annostusaikaa muuttaa. Toisaalta jos toimintakyky on hyvä ja huimausta ei esiinny, voi tavoite olla nuoremman henkilön suositusta vastaava.

Verenpaineen hoito elintavoin

Tärkein verenpainetta nostava tekijä elintavoissa on liiallinen suolan saanti. Lisäksi runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö (Burana, Ketorin jne.) voi nostaa myös verenpainetta. Parasetamolipohjaiset kipulääkkeet (Panadol, Para-Tabs, Pamol, Paramax…) eivät vaikuta verenpaineeseen. Lakritsin ja salmiakin päivittäinen käyttö tai runsas kertakäyttö voi nostaa verenpainetta huomattavastikin. Myös ylipaino ja vähäinen liikunta nostavat verenpainetta. Esimerkiksi jo 4 % painonpudotus (100-kiloisella 4 kg) laskee sekä ylä- että alapainetta keskimäärin 3-4 ”pykälää”. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö voivat myös nostaa verenpainetta.

Jos toteat verenpaineesi olevan yli tavoitteiden, käy ensin läpi elintavat ja pyri tekemään näihin mahdollisuuksien mukaan muutoksia. Lievästi kohonneessa verenpaineessa elintapojen korjaaminen saattaa riittää hoidoksi. Elintapaohjeita löydät esimerkiksi Terveyskirjastosta. Asemillamme on myös infopisteitä, joista voit hakea verenpaineen elintapahoitoon liittyviä esitteitä tai mitata verenpaineesi.

Jos verenpaineesi on huomattavan koholla, yli 160/100 mmHg, ota kuitenkin jo tässä vaiheessa yhteys myös terveysasemasi sairaanhoitajaan. Jos verenpaine ei laske tavoitteeseen 3-6 kk sisällä tekemistäsi elintapamuutoksista huolimatta, ota viimeistään tässä vaiheessa yhteys terveysasemalle.

Verenpainelääkitys

Lääkitysten hinnat ovat viime vuosina laskeneet huomattavasti ja lääkkeet ovat aiempaa paremmin siedettyjä. Paras hoitotulos saadaan aina yhdistämällä elintapahoito ja lääkehoito. Huonosti toteutuva elintapahoito heikentää myös lääkityksen tehoa. Neuvottele lääkevaihtoehdoista lääkärisi kanssa. Koholla olevaa verenpainetta ei kannata seurata useita vuosia vaan lääkehoito kannattaa aloittaa nopeasti ja tehokkaasti, jos elintapahoidolla ei saada riittävää vastetta. On arvioitu, että 20/10 mmHg:n lasku verenpaineessa vähintään puolittaa senhetkisen valtimotapahtuman eli esimerkiksi sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön riskin, joten hoidosta saatava hyöty on merkittävä.

Jos verenpaineeseen on aloitettu lääkehoito, noudata sinulle tehtävää hoitosuunnitelmaa. Lääkkeen vaikutus verenpaineeseen säilyy vain lääkkeen käytön ajan, joten käytä lääkitystäsi säännöllisesti ja sinulle ohjeistetulla tavalla. Jos lääkitykseen liittyy ongelmia tai sinulla alkaa esiintymään huimausta, neuvottele tilanteesta lääkärisi kanssa.

 

Lähteet:

Sydän-media (Sydänliitto) : Verenpaine

Nikkilä M. Kohonneen verenpaineen tutkiminen ja hoidon aloitus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.4.2016.

Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 14.6.2017).  Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi